IHMISKAUPPA ON RANTAUTUNUT KADUILLEMME
Uusimpien arvioiden mukaan maailmassa on yhä kymmeniä miljoonia ihmiskaupan uhreja.
Ihmiskaupassa haavoittuvassa asemassa olevasta ihmisestä tehdään hyödyke.
Mitä ihmiskauppa on?
Vaikka ihmiskaupasta puhutaan monesti tämän päivän orjuutena, se on kuitenkin hyvin erilainen ilmiö, kuin laillinen orjakauppa aikoinaan oli. Ihmiskauppa ei ole hetkellistä kaupantekoa vaan vallankäytön prosessi, jossa ihmisestä tulee hyödyke. Orjakaupasta puhuminen saa meidät helposti ajattelemaan ihmisiä kahleissa, fyysisesti vankeudessa. Kyse on kuitenkin useimmiten huomattavasti kahleita ja lukkoja hienovaraisemmasta vallankäytöstä, joten ihmiskaupan uhria saatetaan esimerkiksi uhkailla, häneen kohdistetaan väkivaltaa tai hänet velkaannutetaan, sen sijaan että hän olisi lukkojen takana. Ihmiskaupan uhri saattaa siis kulkea kadulla aivan tavallisesti kuin kuka tahansa.
Ihmiskaupan ytimessä on aina hyväksikäytön prosessi, jossa toisen ihmisen haavoittuvaista asemaa käytetään hyväksi taloudellisen hyödyn tavoittelemiseksi. Ihmisestä tulee siis hyödyke. Uhrien haavoittuvaisuuteen saattavat vaikuttaa monet tekijät, kuten esimerkiksi köyhyys, kulttuurilliset ja sosiaaliset tekijät, paperittomuus ja kouluttamattomuus. Uhrien voi olla myös erittäin vaikea hahmottaa omaa tilannettaan ja kertoa heihin kohdistuvasta hyväksikäytöstä.Tämä tekee ihmiskaupan uhrien tunnistamisesta usein vaikeaa. Ihmiskauppa on ilmiönä hyvin monimuotoinen eikä aina niin mustavalkoinen, kuin joskus saattaa pintapuolisesti vaikuttaa, mutta sen ymmärtäminen on tärkeää, jotta siihen voidaan myös puuttua tehokkaasti ja jotta sitä voidaan ennaltaehkäistä. Vaikka ihmiskauppa on laitonta kaikkialla maailmassa, ihmiskaupan uhreja on tällä hetkellä enemmän kuin koskaan aiemmin.
Hyväksikäyttö voi olla työperäistä tai seksuaalista
Ihmiskauppaa harjoitetaan hyvin monin eri tavoin, mutta sen yleisimmät muodot ovat työperäinen ihmiskauppa ja seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvä ihmiskauppa. Näiden lisäksi ihmiskauppaa voi esiintyä esimerkiksi elinkaupan, lapsisotilaiden ja pakkoavioliittojen yhteydessä.
Työperäistä ihmiskauppaa tapahtuu silloin, kun ihminen pakotetaan, painostetaan tai erehdytetään tekemään työtä palkatta tai täysin riittämättömällä palkalla. Usein uhrit myös velkaannutetaan ja heihin kohdistetaan uhkailua ja väkivaltaa. Työperäistä ihmiskauppaa on esiintynyt Suomessa esimerkiksi ravintola-alalla ja rakennusalalla, mutta työperäinen ihmiskauppa kytkeytyy suomalaisten arkeen merkittävällä tavalla myös kulutustottumustemme kautta. Esimerkiksi ruuan, vaatteiden ja elektroniikan tuotantoon kytkeytyy ihmiskauppaa.
Seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvän ihmiskaupan yhteydessä uhri erehdytetään, painostetaan tai pakotetaan tuottamaan seksipalveluja vastentahtoisesti. Usein ihmiskaupan uhri ei myöskään hyödy seksin myymisestä taloudellisesti ja häneen kohdistetaan väkivaltaa, joka aiheuttaa sekä henkisiä että fyysisiä vammoja.
Ihmiskauppa Suomessa
Suomi on vuosittain poliisin tietojen mukaan jopa satojen ihmiskaupan uhrien kauttakulku- ja kohdemaa. On ilmennyt myös ihmiskauppatapauksia, joissa uhrit ovat olleet suomalaisia. Aiemmin työperäisen hyväksikäytön uhriksi joutuneet olivat selkeä enemmistö Suomessa ilmi tulleista ihmiskauppatapauksista. Kansallisen ihmiskaupparaportoijan viimeisimmän kertomuksen mukaan Suomessa tunnistetaan seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvää ihmiskauppaa puutteellisesti. Nykyään seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi joutuneiden suhteellinen määrä ilmitulleista ihmiskauppatapauksista on kasvussa. Erityisesti Suomessa ja muissa Pohjoismaissa ilmeneviä ihmiskaupan muotoja ovat esimerkiksi omaisuusrikoksien tekemiseen pakottaminen ja sosiaaliturvan hyväksikäyttöön liittyvä ihmiskauppa.
YK:n määritelmä ihmiskaupalle
Artiklan 3A mukaan ihmiskauppa tarkoittaa:
”hyväksikäyttötarkoituksessa tapahtuvaa henkilöiden värväystä, kuljettamista, siirtämistä, kätkemistä tai vastaanottamista voimankäytöllä uhkaamisen tai voimankäytön tai muun pakottamisen, sieppauksen, petoksen, harhaanjohtamisen, vallan väärinkäytön tai haavoittuvan aseman hyödyntämisen avulla, taikka toista henkilöä vallassaan pitävän henkilön suostumuksen saamiseksi annetun tai vastaanotetun maksun tai edun avulla. Hyväksikäytöksi katsotaan vähintään toisen hyväksikäyttö prostituutiotarkoituksessa tai muut seksuaalisen hyväksikäytön muodot, pakkotyö tai pakollinen palvelu, orjuus tai muu orjuuden kaltainen käytäntö, orjuuden kaltaiset olot tai elinten poistaminen”. (HE 221/2005.)
Ihmiskaupan määritelmä Suomen rikoslaissa
Rikoslain 25 luku 3 §
Joka
1. käyttämällä hyväksi toisen riippuvaista asemaa tai turvatonta tilaa taikka toista painostamalla
2. erehdyttämällä toista tai tämän erehdystä hyväksi käyttämällä
3. maksamalla korvauksen toista määräysvallassaan pitävälle henkilölle tai
4. ottamalla vastaan sellaisen korvauksen
ottaa toisen määräysvaltaansa, värvää toisen taikka luovuttaa, kuljettaa, vastaanottaa tai majoittaa toisen hänen saattamisekseen 20 luvun 9 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun tai siihen rinnastettavan seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi, pakkotyöhön tai muihin ihmisarvoa loukkaaviin olosuhteisiin taikka elimien tai kudoksien poistamiseksi.